Tässä kirjoituksessa avaan hiukan henkilökohtaista taloushistoriaani ja niitä tunteita, joita matkan varrella on herännyt. Vaikka en ole aina ollut onnellinen ja tyytyväinen rahatilanteeseeni, olen kasvanut paljon. Ja tulossa on varmasti vielä lisää kasvutarinoita jatkossa!
Niin se lokakuukin meni ihan huomaamatta. Syksy on taas aiheuttanut minulle epämääräisen väsyneen ja ankean olotilan. Toivottavasti talvi ja lumi piristävät, kun päästään ohi tämän pimeimmän ja inhottavimman vuodenajan.
Säästörintamalle kuuluu lukujen puolesta ihan hyvää. Olen saanut lokakuussa melko paljon velkoja takaisin, sekä palkkoja lapsenvahtihommista. Säästömotivaatio on kyllä ollut aivan hukassa koko kuukauden, vaikka olenkin pyöristellyt ahkerasti. En ole saanut valitettavasti myytyä mitään, mistä tulisi lisätuloa, mutta koska minulla oli merkkipäivä, sain lahjarahaa, jonka laitoin tietenkin heti säästöön.
En ymmärrä, kuinka onnistun masentumaan melkein 1500:n euron säästöistä?!? Tavoitteenihan on kuitenkin kuukautta kohden säästää vähintään keskimäärin 10 000/12=833,33 euroa. Ylitin taas reilusti tavoitteeni, mutta mielialani on silti matala. Johtuu ehkä enemmän syksystä, kuin konkreettisesti säästöistä, mutta silti tunnen apatiaa.
Lokakuun säästöt kategorioittain:
S-bonukset | 4,09 |
Pyöristys | 17,85 |
Palkasta | 869,98 |
Pullot | 17,5 |
Velka | 170 |
Lapsenvahti | 320 |
Lahja | 100 |
Yhteensä | 1499,42 |

Elämässäni on ollut myös kausi, jolloin minun on ollut pakko käyttää paljon enemmän luovuutta ja ajatustyötä, jotta pienet rahani riittivät elämiseen. Silloin koin häpeää köyhyydestäni, ja olen onnellinen, että tuo tunne ei ole läsnä ruokaostoksillani nykyään. Ainakaan mitä ruoan hintaan tulee.
Olen huomannut, että säästäminen ei ole pelkkiä lukuja, jotka kasvavat helposti ja ajattelematta. Tämä projekti on jo nyt tuonut todella paljon erilaisia tunteita pintaan ja yllätyn itsekin siitä, kuinka usein ajattelenkaan rahaa ja säästämistä arjessani. Tällä hetkellä koen rahasta suurempaa iloa ja helpotusta, kuin ahdistusta.
Pääasiahan on se, että talouden kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä, eikä kukaan koe tulevansa taloudellisesti hyväksikäytetyksi. Omasta mielestäni me olemme onnistuneet tässä melko mainiosti.
Raha-asiat pyörivät kovasti mielessä koko kuukauden ajan ja jatkuvasti oli into päällä säästää ihan vähän vielä lisää, eikä oikein malttanut odottaa kuun päättymistä, että pääsee tekemään taulukot valmiiksi ja laskemaan prosentteja.
Heinäkuun lopulla olin saavuttanut edellisen suuren tavoitteeni, mikä ei kyllä mitenkään liittynyt rahaan, mutta koska sen saavutin, aloin pohtimaan seuraavaa sopivan haastavaa juttua. Päätin, että tällä kertaa asettaisin tavoitteen, joka liittyisi jollain tavalla vaurastumiseen.
Aikani mietittyäni hyvää tavoitetta, jonka tulisi olla mitattava ja jolla pitäisi olla tietty loppumispäivämäärä, päätin, että kehitän itselleni säästötavoitteen. Pohdin, että vuosi voisi olla hyvä aika, sen verran jaksaa hyvin säästellä ja koska aikaa on niinkin paljon, niin summa pääsee kasvamaan ihan varteenotettavaksi.